keskiviikko 26.6.2019 | 09:45
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Artikkeli

Tupalan nurkilta, Sini Liikanen: Kyllä sitä nuorena jaksaa

Nivala-lehti+
Pe 28.12.2018 klo 06:00

Joulukuu on jälleen sitä aikaa, jolloin julkiset kulkuvälineet täyttyvät matkaajista – erityisesti opiskelijoista. Nuo tunnolliset opiskelijajepet keräävät kimpsunsa ja kampsunsa ahtaista opiskelija-asunnoista ja kiiruhtavat kotiseuduilleen eri puolilta Suomea. Juna- ja linja-autolaiturit sen sijaan täyttyvät jälleennäkemistä odottavista vanhemmista.

Vaan ei aikaakaan, kun sekä opiskelijan että vanhemman päässä alkaa pyöriä turhautuneita ajatuksia. Vanhemmista tulee pian rasittavia nalkuttajia, kun taas nuoriso alkaa vain vetelehtiä nurkissa. Voisiko tämä lomakausi jo loppua?

Meille opiskelijoille lomat, erityisesti joulu ja uusi vuosi, ovat sekä kirous että siunaus. Kirouksia ne ovat siinä mielessä, että lomilla on lähes pakko tehdä töitä. Juuri ennen lomaa suoritetut tentit ja kurssityöt painavat kuitenkin vielä päälle, ja nukkumisesta tulee lahjalistan ykköstoive. Koko syksyn kestäneet opiskelijabileet saattavat myös vaikuttaa asiaan, mutta töitä on tehtävä, jotta jälleen tammikuussa olisi vara syödä. Siksi kai allekirjoittaneenkin nimi on taas ilmestynyt lehden sivuille.

Loma-ajat työvuoroineen eivät kuitenkaan ole täyttä kidutusta. Kotikonnuille saapuminen nimittäin vapauttaa meidät ainaisista kotihommista. Ovathan opiskelijat eräänlaisia vieraita lapsuudenkodeissaan, eikä tiskaamista (ainakaan heti) anneta vieraiden hoidettavaksi. Niinpä saamme vapaasti taantua takaisin lapsen tasolle, ja vain odottaa äidin ilmoitusta valmiista ruuasta.

Tämän siunauksen hetki kestää kuitenkin vain tovin, kun vanhemmat tajuavat tulleensa huijatuiksi. Opiskelijathan ovat kuin hopeatarjottimellinen ilmaista työvoimaa, ja tuokin hulttio on vain vetelehtinyt koko loman ajan. Ja niin nalkutus kantautuu opiskelijan korvaan samalla, kun toiveet loman loppumisesta valtaavat mielen.

Vaikka lomat saattavatkin toisinaan olla raskaita kaikille osapuolille, on lähdönhetki aina yhtä haikea. Omaa perhettä näkee ehkä taas kesällä, jolloin kotiseuduilta hommatut kesätyöt tosin käynnistävät oravanpyörän uudelleen. Ehkä opiskelu onkin ihan kivaa, eikä niin rankkaa kuin syksyllä ajatteli?

#