keskiviikko 3.6.2020 | 21:14
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Vestialle kertyy jätettä, joka ei kelpaa kaatopaikallekaan – Aluehallintovirastot kohtelevat jätehuoltoyhtiöitä eri tavoin

Seppo Kangas
Pe 10.5.2019 klo 14:54 | päivitetty ma 10:24

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Ylivieska

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on hylännyt Vestia Oy:n valituksen Aluehallintoviraston (Avi) päätökseen, jolla se hylkäsi Vestian poikkeuslupahakemuksen. Hakemus koski sellaisen jätteen läjittämistä kaatopaikalle, jota lain mukaan ei saisi läjittää, mutta yhtiöllä ei ole sille muuta käsittelyvaihtoehtoa.

Päätös liittyy vuonna 2016 tehtyyn kaatopaikka-asetuksen muutokseen, jonka mukaan kaatopaikalle ei saa sijoittaa jätettä, jossa on orgaanista hiiltä tai biohajoavaa ainetta yli 10 prosenttia. Siihen on mahdollista hakea poikkeuslupaa, jota jätehuoltoyhtiöt eri puolilla maata myös hakivat. Päätökset ovat vaihtelevia.

– Etelä-Suomessa yhtiöt saivat Avilta poikkeuslupia. Me tutkimme perusteellisesti niiden lupapäätökset ja hakemukset ja tehtiin niiden mukaan omamme. Teimme myös yhteistyötä muiden Pohjois-Suomen yhtiöiden kanssa. Pohjois-Suomen Avi antoi kaikille täysin kielteisen päätöksen, kertoo Vestian silloinen toimitusjohtaja Antero Isokoski, joka on yhtiöllä vielä erityistehtävissä ennen pian koittavaa eläköitymistään.

Vestia valitti päätöksestä ensin hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Nyt siis myös KHO päätyi hylkäävälle kannalle. Samanlaisen päätöksen on saanut kolme muutakin pohjoissuomalaista jäteyhtiötä.

– Kyllä tässä joutuu miettimään, ovatko kaikki tasavertaisia lain edessä, Isokoski huokaa.

Vestia on hakenut kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaista poikkeuslupaa yli 10 prosenttia orgaanista ainesta sisältävän jätteen loppusijoittamiselle Ylivieskan jätekeskuksen kaatopaikalle. Poikkeuslupaa on haettu yhdyskuntajätteiden sijoittamiselle kaatopaikalle polttolaitoksen poikkeustilanteissa. Sijoitettava yhdyskuntajätemäärä olisi enintään 5 000 tonnia vuodessa.

Muut määrältään suurimmat loppusijoitettavaksi haettavat jätelajit ovat mekaanisen jätteenkäsittelyn rejekti enintään 2 000 tonnia vuodessa ja rakennus- ja maarakennustoiminnassa syntyvät jätteet enintään 1 500 tonnia vuodessa. Lisäksi on haettu poikkeuslupaa sijoittaa kaatopaikalle tulipalojätteitä, syntypaikkalajiteltuja PVC- ja lujitemuovia, terveydenhuollon riskijätettä, pölyävää materiaalia, vedenvalmistuksessa syntyvää jätettä, elintarviketeollisuuden suodatusmateriaaleja, pintakäsittelyteollisuuden maali- ja lakkajätteitä, jätevedenkäsittelyn välppäjätettä, jätevedenkäsittelyn lietepusseja, tuhkaa ja kuonaa, valvotusti tuhottavaa materiaalia sekä lannoitteita ja maanparannusaineita.

Poikkeusluvalla loppusijoitettavaksi haettava jätemäärä on yhteensä enintään 12 110 tonnia vuodessa. Lähes kaikki kyseinen jäte tulee yrityksiltä.

Yhtiö on vedonnut muun muassa siihen, että Pohjois-Suomessa ei ole tarjolla muita vaihtoehtoja joidenkin jätelajien käsittelyyn kuin läjittäminen kaatopaikalle.

– Olemme tutkineet kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja. Nyt edessä on pattitilanne.

Parhaillaan on käynnissä myös Ylivieskan jätekeskuksen ympäristöluvan päivitys. Siinä tehdään yhteistyötä Avi:n kanssa. Isokoski arvelee, että nyt saadun päätöksen seurauksia käydään läpi myös lupavalmistelussa.

Erimielisyyttä on ollut myös siitä, onko Vestia antanut riittävät selvitykset kyseessä olevien jätteiden käsittelymahdollisuuksista. Vestian mielestä Avi:n ohjeistus on ollut riittämätön luvan hakuvaiheessa.

PVC-muovit Savon lakien piiriin

Seppo Kangas

Vestian toimitusjohtaja Olavi Soinion mukaan yhtiö harkitsee nyt kyseessä olevien jätteiden kuljettamista muualle Suomeen läjitettäväksi kaatopaikkoihin, jotka ovat saaneet poikkeusluvan.

– Esimerkiksi PVC-muovin voisimme rahdata rekalla vaikka Savoon. Siellä on annettu poikkeusluvat kaatopaikkasijoitukseen. Viedään jätteet Savon lakien piiriin, Soinio naurahtaa, mutta korostaa, että puhuu täysin vakavissaan.

Suuri osa kyseisestä PVC-muovista on peräisin vanhoista viemäriputkista.

– Ne ovat vuosikausia palvelleet maan alla tehtävässään, mutta kun ne tuodaan kaatopaikalle, niitäpä ei saa enää maan alle laittaakaan, Soinio ihmettelee.

PVC-muovia ei voi polttaa eikä kierrättää uusiokäyttöön. Loputtomasti sitä ei voi varastoidakaan jätekeskuksessa.

– Joudumme harkitsemaan näiden tiettyjen jätteiden vastaanottamisen rajoittamista. Se ei ole hyvä asia, sillä luvattomien kaatopaikkojen uhka on ilmeinen.

Olavi Soinio hämmästelee, miten Suomessa voidaan eri aluehallintovirastoissa antaa samaan asiaan täysin päinvastaisia päätöksiä. Ja KHO ne vielä vahvistaa.

#