keskiviikko 3.6.2020 | 21:00
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Harri Sailaksen kolumni: Selvästi alkoholista

Ti 14.5.2019 klo 10:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Harva asia kiihdyttää meidän suomalaisten mieltä niin kuin keskustelu alkoholista. Mystinen suhde etanoliin lähtenee syvältä dna:stamme ja on oudolla tavalla läsnä tänäänkin keskustelussa, jota käydään alkoholin myynnin ja jakelun vapauttamisesta. Faktat ja tunne ovat tanakasti sekaisin.

Tuorein alkoholipoliittisen keskustelun hupainen kliimaksi taidettiin saavuttaa joulukuussa 2017 eduskunnassa, kun suuri sali keskusteli värikkäästi yötä myöten alkoholilain uudistamisesta. Ehdotuksista merkittävin oli sallimassa enintään 5,5 prosenttia sisältävien oluiden ja juomasekoitusten myynnin vähittäiskaupassa. Samaan aikaan saman talon toisissa tiloissa kostea pikkujoulujuhlinta johti ahdistelusyytöksiin ja -tuomioon. Voiko olla erikoisempaa kontrastia?

Kulunut kompakysymys on, mitä muuta kuin alenevaa lukusarjaa tarkoittaa 543210. Se on kieltolain päättymisen ajankohta. 5.huhtikuuta 1932 klo 10, jolloin avattiin ensimmäiset Alkon myymälät. Kieltolaki oli susi jo syntyessään johtaen mm. laajaan salakuljetukseen ja -polttoon. Kulutus ei sen sijaan laskenut. Viinan ja miedompien alkoholijuomien myynti siirrettiin valtion omistamalle Alkolle.

Nivalaan Alko tuli vasta vuonna 1987. Muistan sijoittumisluvan silloin vaatineen kunnanvaltuuston hyväksymisen. Äänestys asiasta oli tiukka. Siihen saakka pitkäripaisessa asioitiin naapurikunnissa, joihin auton omaavilla pitäjäläisillä yllättäen ilmeni perjantai-iltapäivisin asiaa. Harva niissä oloissa sanoi menevänsä Ylivieskaan viinakauppaan.

Alkoholikaupan vapauttamisessa on sen jälkeen nähty kolme pitempää askelta: keskiolut tuli ruokakauppoihin vuonna 1969, kioski- ja huoltoasemamyynti sallittiin vuonna 1994 ja alkoholiveroa laskettiin vuonna 2004 Viron liityttyä EU:iin. Näitä kolmea yhdistää kiistaton havainto: kaikki lisäsivät tuntuvasti 100-prosenttiseksi muutetun alkoholin kulutusta, eniten juuri keppanan tulo tuhansiin myyntipisteisiin. Kotimaan kulutustilaston mukaan keskiolueen laimentuneena katoaakin suomalaisten kurkkuihin yli 40 prosenttia puhtaasta etanolista. Kansainväliset tutkimukset vahvistavat yksimielisesti, että alkoholin kulutus on suoraan yhteydessä sen tarjontaan ja hintaan. Paras tapa hillitä kulutuksen kasvua on tarjonnan rajoittaminen ja hinta. Karua, mutta niin totta.

Viimevuotisen vahvojen oluiden ja lonkeroiden kauppoihin pääsyn vaikutukset ovat vielä mittaamatta. Tiedetään, että alkoholin kulutus kasvoi 0,6 prosenttia vuonna 2018. Se ei tunnu paljolta, mutta, mutta... Viime vuosi katkaisi hienon jatkumon eli vuodesta 2007 liki yhtämittaisesti jatkuneen selkeän laskutrendin. Syyt ja seuraukset vaativat lisää dataa ja tutkimusta.

No miksi sitä kulutusta pitää hillitä? En ole kukkahattusetä tai halua heitellä ensimmäisiä kiviä. Olen kuitenkin nöyrä faktojen edessä. Luvut alkoholin haitoista ovat kauttaaltaan pysäyttäviä. Järkyttävässä määrässä kuolemia, sairauksia, onnettomuuksia, väkivaltaa ja rikollisuutta on alkoholi osallisena. Se on jo riittävän dramaattista, mutta mitä sanomme niistä ainakin 560 000 alkoholin käyttäjästä, joilla on kohtalainen tai korkea pitkäaikaisten terveyshaittojen riski. Riippuvuus rapauttaa työelämässä yhä tärkeämpiä kyvykkyyksiä kuten keskittymis- ja ongelmanratkaisukykyä. Olet töissä, mutta poissa.

En usko yhteiskunnan voivan loppuun saakka rajoituksilla hillitä yksilön alkoholin käyttöä. Kaikki kohtuudella mahdollinen kannattaa kuitenkin tehdä. Se ei ole holhousta vaan vastuullisuutta.

Harri Sailas

sailasharri@gmail.com

Kirjoittaja on eläkkeelle jäänyt Ilmarisen toimitusjohtaja, joka toimii nykyään mm. Solidiumin, Alkon ja Finavian hallitusten puheenjohtajana. Kolumnit käsittelevät taloutta ja yhteiskuntaa.

En ole kukkahattusetä tai halua heitellä ensimmäisiä kiviä.

#