maanantai 21.10.2019 | 08:01
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Muistiviikolla haettiin muistikummeja – Jos muistisairaudesta herää huoli itsellä tai läheisellä, ei kannata jäädä odottamaan

Risto Puolimatka Nivala-lehti
Pe 20.9.2019 klo 11:47 [päivitetty pe 11:49]

– Aina hän on yhtä rakas kuin ennenkin, sanoo Kerttu Niemi muistisairaasta aviomiehestään Tuomo Niemestä, jonka luota hän on juuri tulossa.

Kerttu Niemi on lähtenyt mukaan muistikummitoimintaan. Siellä hän oppii uutta, miten toimia muistisairaan kanssa. Ennen kaikkea siellä kuitenkin tapaa muita ihmisiä, joilla heilläkin on muistisairas läheinen, ja saa heiltä vertaistukea.

– Se on niin kauhean vaihtelevaa tuo muistisairaus. Ei joka kerta tunne, joskus tuntee, Niemi sanoo puolisostaan, joka tällä kertaa oli tuntenut hänet.

Niemet ovat olleet aviossa 61 vuotta. Kuinka ollakaan, samassa muistikummien tapaamisessa on myös nivalalaisten hyvin tuntema eläkkeellä oleva valokuvausyrittäjä Annikki Mitrunen, joka otti heistä hääkuvan. Siinä saman pöydän ääressä muistellaan kuluneita vuosikymmeniä.

Muistikummit olivat koolla muistiviikon tiistaina Nivalan Päiväkeskuksella. Muistiviikon teemana on tänä vuonna Muistiystävällisiä tekoja. Huomenna lauantaina vietetään Alzheimer-päivää.

Muistiystävälliset teot voivat olla esimerkiksi arvostavia kohtaamisia, ikärajat ylittäviä yhteisiä hetkiä tai avustavia tekoja arjessa. Ne voivat olla pieniä tai isoja, kertaluontoisia tai jatkuvaa toimintaa. Niiden pohjalta rakentuu muistiystävällinen yhteiskunta, jossa jokaisen on hyvä elää.

– Heti jos herää huoli itsestä tai läheisestä, kannattaa ottaa yhteyttä muistihoitajaan, sanoo Nivalassa muistikummituokiota vetävä vastaava muistiasiantuntija Mirja Hynninen Suomenselän Muisti -yhdistyksestä.

Jos muistisairautta epäilee itsellä, saattaa herätä huoli ajokortista: menettääkö sen.

– Varsinkin jos pelkää ajokortin menetystä, kannattaa lähteä ajoissa tutkimuksiin, Hynninen sanoo.

Muistisairaanhoidon tavoitteena on tarjota sairastuneelle ja hänen läheisilleen mielekäs elämä. Oireiden etenemistä pyritään hidastamaan ja toimintakykyä pitämään yllä.

Sairauden ensivaiheissa peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa työskentelevät muistihoitajat Katja Törmänen ja Irmeli Kauppi. He suunnittelevat hoitoa ja seuraavat sairauden etenemistä. Muistikoordinaattori Anne Kosken tehtävänä on tukea diagnoosin jälkeen elämistä mahdollisesti omassa kotona ja arvioida asiakkaan toimintakykyä ja tuen tarvetta.

Kotihoidon palveluohjaaja Marjut Turpeinen toimii koko Kallion alueella. Kotihoidon palveluneuvonta on ensisijainen yhteydenottopaikka, kun ikäihminen tai hänen läheisensä haluaa tietoa Kallion, yksityisten tai järjestöjen tarjoamista palveluista ja muista ikäihmisille tärkeistä palveluista.

Muistiasiantuntija Hynninen opettaa kummitoiminnassa viittä tärkeää asiaa: muistisairaudet eivät kuulu luonnolliseen vanhenemiseen ja ne ovat muistisairauksia. Muistisairauteen eivät kuulu vain muistihäiriöt, mutta sairauden kanssa voi elää hyvää elämää. Ja viidentenä: ihminen ei ole vain diagnoosi.

– Ettei pelättäisi muistisairaita. Ihmiset alkavat pelkäämään mutta miksi? Koetaan hankalana, jos ihminen ei muista tai toistaa asioita, Hynninen listaa asioita, joihin hän törmää muistisairauden herättäminä asioina.

Nivalan kummitapaamisessa tehtiin myös ryhmätöitä. Parityöskentelyssä kirjattiin ylös, mitä kukin on tehnyt tai voisi tehdä muistisairaan läheisen hyväksi, niitä muistiystävällisiä tekoja.

Suomessa on lähes 200 000 muistisairasta ihmistä ja heidän läheisiään moninkertainen määrä. Lisäksi noin 200 000 suomalaisella on vaikeuksia tiedonkäsittelyssä, eli esimerkiksi muistiongelmia. Muistiongelmat ja -sairaudet koskettavat jopa joka kolmatta suomalaista omien tai läheisen muistivaikeuksien kautta.

Varsinkin jos pelkää ajokortin menetystä, kannattaa lähteä ajoissa tutkimuksiin.

#