keskiviikko 3.6.2020 | 21:54
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Ruokakirjailija Pirjo Toikkanen kehottaa Nivala-lehden kolumnissaan oppimaan isoäideiltä

Ma 30.9.2019 klo 18:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Usein olen saanut kuulla kysymyksen, miten saada lapsi syömään kasviksia. Vastaukseni on, että aloitetaan pienestä ja keskitytään koko perheen aterioihin. Esimerkin voima on tärkeä. Jos ei vanhempi syö kyssäkaalia, ei sitä kannata tuputtaa lapsellekaan. Kun niin kasvikset kuin muukin ruoka otetaan maailman luonnollisimpana asiana, syömisestä tuskin kehittyy vaikeaa.

On tutkittu, että uuden maun oppiminen vaatii 10-20 maistamiskertaa. Yhden tyrmäyksen jälkeen ei siis pidä hylätä mitään. Lapselle kannattaa antaa kasviksia hypisteltäviksi, haisteltaviksi ja maisteltaviksi. Napakankypsinä kasvikset maistuvat. Parsa- ja kukkakaalin nuput ovat kuin luotuja pieneen käteen sormiruokana syötäviksi.

Lapsi haluaa osallistua keittiön tapahtumiin. Puolivuotias osaa repiä salaatinlehtiä, ja mielellään sen tekeekin. Veden kanssa lotraaminen on mieluisaa, joten annetaan lapsen pestä ja tiskata. Salaattien sekoittelun ja pilkkomiset pikkuinen oppii nopsaan. Tämä edellyttää aikuisen ohjaamista, kehumista ja kiittämistä. Isovanhemmilta kädestä pitäen opettaminen yleensä luonnistuu hyvin.

Uudet tuulet puhaltavat ruokamaailmassa, ja lapsiperheissä syödään eri tavalla kuin mihin mummu ja pappa ovat tottuneet. Erilaisuudet ovat rikkaus. Isovanhemmatkin voivat oppia uutta ja arvostaa nuorten ruokia. Toisaalta mummun ja papan tehtävä on tutustuttaa vanhoihin kotiruokiin. Monelle lapselle sushi ja pizza ovat tutumpia kuin marjakiisseli tai kaalikääryleet. Sääli jäädä ilman niitä.

Isoäidin keittiöstä on opittavaa erityisesti nyt ilmastotalkoiden aikaan. Ennen vanhaan liha oli pyhäruokaa, ja sitä riitti pienikin määrä. Juurekset ja peruna, kaalit ja sipulit, marjat ja kaikki kasvikset ansaitsevat enenevässä määrin paikkansa lautasilla.

Eri tieteenalojen tutkijoista koostuva kansainvälinen komissio (Eat-Lancet Comission) on raportissaan antanut ruokasuositukset, jotka perustuvat tieteelliseen tutkimukseen ja ottavat huomioon niin hyvän terveyden kuin maapallon kantokyvyn tuottaa ruokaa ympäristöystävällisesti.

Planetaarinen ruokavalio ei sulje pois mitään ruoka-ainetta, mutta muutosta tarvitaan. On lisättävä painotusta kasviperäisiin elintarvikkeisiin ja ruokahävikki on puolitettava nykyisestä. Hävikin vähentäminen, joka pitää sisällään ruuan kunnioittamisen, kuuluu isoäitien oppeihin sekin!

Mehevä punajuurigratiini

700 g punajuuria

700 g perunoita

1 sipuli

100 g vuohenjuustoa

2 dl ranskankermaa

2 dl ruokakermaa

2 valkosipulinkynttä

¾ tl suolaa

¼ tl mustapippuria

2 rkl tuoretta timjamia

Vuoan voiteluun voita tai rypsiöljyä

Kuori punajuuret, perunat ja sipulit. Viipaloi perunat paksummiksi viipaleiksi kuin punajuuret, jotta molemmat kypsyvät samassa ajassa. Leikkaa myös sipulit ohuiksi viipaleiksi.

Voitele vuoka ja lado siihen peruna- ja sipuliviipaleet. Paloittele päälle vuohenjuusto.

Kuumenna kattilassa ranskankerma ja kerma. Lisää punajuuriviipaleet. Kuumenna ja keitä viitisen minuuttia. Raasta joukkoon kuoritut valkosipulinkynnet. Mausta suolalla, pippurilla ja timjamilla.

Kaada kerma-punajuuriseos vuokaan. Sekoita ja tasoittele aineksia hieman nostellen. Kypsennä 200-asteisessa uunissa 50 minuuttia. Tarkista ainesten kypsyys, ja jatka tarvittaessa, kunnes niin perunat kuin punajuuret ovat kypsiä.

Isovanhemmatkin voivat oppia uutta ja arvostaa nuorten ruokia.

#