tiistai 2.6.2020 | 23:13
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Nivalassa ideoitu eturivin viljelijöiden laitetestaushanke Agroteknoa Jokilaaksoihin kertoo itsestään myös englanniksi – Käännöstyö saa suitsutusta niin ministeriöstä kuin Euroopan komissiolta

Risto Puolimatka
Ti 1.10.2019 klo 18:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Nivalasta on juuri lähtenyt maa- ja metsätalousministeriöön englanninkielinen käännös, mitä on Agroteknoa Jokilaaksoihin. Kyseessä on viljelijöille maksutta huipputekniikkaa testattavaksi tarjoava hanke, joka toteutetaan laajana kuntien, yhteisöjen, viljelijöiden itsensä ja yritysten yhteishankkeena.

– Tämä oli niin hieno esimerkki, miten tehdään alueella laajaa yhteistyötä aika pienillä resursseilla, sanoo neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Agroteknossa leimallista on juuri yhteistyö. Mukana on koko joukko alueen kuntia, kouluja, yrittäjiä ja viljelijöitä. Hankkeen budjetti on 660 000 euroa. Siitä valtaosa eli 528 000 tulee ELY-keskukselta ja loppu 132 000 euroa yksityisiltä rahoittajilta eli mukana olevilta yrittäjiltä. Hankkeen toiminta-alue on Keski-Pohjanmaa ja Oulun eteläinen.

Karjalaisen virkapaikka ministeriössä on maaseudun kehittämisyksikön ruokaosasto. Häntä ei ole todellakaan vaikea saada kehumaan, mitä merkitystä tällaisella käännöstyöllä on.

Karjalainen pyysi maaseutuasiamies Hannu Tölliä, että hankkeesta tehtäisiin englanninkielinen selostus. Tölli antoi tehtävän projektin suunnittelijalle, agronomi Essi Saariselle, ja käännös lähti ministeriölle ja sitä kautta Euroopan unionille syyskuun alkupuolella.

– Oli motivoivaa kääntää se, kun tietää, että sillä voisi olla näin kauaskantoiset seuraukset, Saarinen sanoo.

– EU:n maaseuturahaston tukemilla yhteistyöhankkeilla voidaan tehdä tunnetuksi Nivalan kaltaisten pienempien paikkakuntien yritystoimintaa ja kykyä innovaatioihin, sanoo puolestaan Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Antti Peltomäki.

Peltomäki painottaa, että näkyvyyttä saadaan ottamalla mukaan esimerkiksi tutkimuslaitoksia, joiden hyvien verkostojen avulla hankkeille ja niiden tuloksille saadaan laajempi levikki. Juuri näin Nivalassa on toimittu: mukaan pyydettiin heti alkuvaiheessa muun muassa koulutuskuntayhtymien yksiköt Haapajärveltä ja Kannuksesta.

– Kun hanke pystyy hyödyntämään EU:n rahoitus- ja verkostoitumismahdollisuuksia, saadaan aikaan kerrannaisvaikutuksia niin kansallisesti kuin EU:nkin tasolla. Tämä voi tuoda hyvinkin paljon lisäarvoa hankkeelle ja sen paikallisille osallistujille, Peltomäki jatkaa.

Peltomäen mielestä myös Suomen kansallinen maaseudun kehittämisverkosto ja laajempi Eurooppalainen maaseudun kehittämisverkosto ovat hyviä väyliä esitellä hanketta. Ne ovat myös toimivia tapoja luoda yhteyksiä muualla toteutettuihin saman teeman hankkeisiin.

Mukaan lähteville viljelijöille Agroteknoa-hanke on maksuton. Viljelijöiltä odotetaan kuitenkin palautetta, miten heidän testaamansa laitteet ovat heille soveltuneet ja mitä apua he ovat niistä saaneet.

Agroteknon esittelytekstin kääntäminen ei ollut missään nimessä mittava ja valtaisasti aikaa nielevä hanke. Kyse oli enemmänkin oivalluksesta, että tämä kannattaa tehdä.

– Päivä, kuusi tuntia. Ei tuo iso satsaus ole siihen nähden, jos saadaan leviämään se tietoisuus, mitä me täällä tehdään, Saarinen kuittaa sen, mitä työhön kului aikaa.

Esimerkit ovat paras tapa esitellä asioita. Miksi Suomessa ollaan niin vaatimattomia? Siihen ei todellakaan ole syytä, varsinkin jos on olemassa hyviä hankkeita.

– Muista maista tulee kiiltopaperille painettuja esitteitä hankkeista, vaikka mitään ei ole vielä tapahtunut, neuvotteleva virkamies Sirpa Karjalainen sanoo.

Juuri tuota turhaa vaatimattomuutta oli ensin täällä Nivalassa. Essi Saarinen ei olisi aluksi millään halunnut tulla Nivala-lehden haastatteluun, kun hänen mielestään hänen panoksensa ei ollut tässä niin kummoinen.

– Me suomalaiset ollaan tämmösiä, että ei se englanninkielisyys tullut mieleenkään, sanoo Agroteknoa-hankkeen projektipäällikkö Jari Vierimaa.

Vierimaa oli aluksi hieman sen vanki, että on ollut hyvinkin arkista puuhaa kaupungin puolelta kehittää tällaisia hankkeita. Nyt hän sanoo, että omista ja tutuista hankkeista ei heti huomaa, miten ainutlaatuisia ja uusia asioita ne saattavat olla jossain muualla.

– Ruotsalaiset lähtevät siitä, että kaikista hankkeista on heti englanninkielinen esitys. On tärkeää, että näistä pidetään ääntä. Ei tiedä minkälaisia yhteyksiä näillä rakennetaan maailmaan, neuvotteleva virkamies kannustaa.

Nivalan brändi tuntuu toimivan tämäntyyppisissä hankkeissa. Yhteistyökumppaneita ei ole aina helppo houkutella, varsinkin jos hanke vaatii rahallista panostusta.

– Ei tarvinnut selitellä, että miksi tänne. Kyllä se Nivala-brändi on tuttu tuolla suunnalla, Saarinen kertaa hankkeen lähtötilanteen yhteydenottoja yrittäjien ja muihin yhteistyötahoihin.

Vierimaa oli huomannut saman toisessa yhteydessä. Nivalaan on tulossa nyt kuun lopulla tähän hankkeeseen kuuluva apevaunujen testitilaisuus, johon tarvittiin kolme täsmälleen samanlaista traktoria. Valtran tehtailla ei oltu aluksi aivan innoissaan, mutta ääni muuttui sitten kun paikkakunta tuli esiin:

– Nivalasta! Kyllähän he sitten hommaavat ne traktorit, oli ollut Valtran vastaus Vierimaalle.

Agroteknoa Jokilaaksoihin -hanke jatkuu vuoteen 2021. Siihen on mietitty ja osin jo kehitetty jatkohankkeita, mutta Vierimaan mukaan niistä on vielä liian aikaista puhua.

Esimerkkejä Agroteknoa Jokilaaksoihin -hankkeesta

Voisiko lietteenlevityksen toteuttaa edullisemmin rakennettavia linjoja pitkin kuin traktori- tai kuorma-autokuljetuksella.

Mitataan esimerkiksi maan lämpötilaa, kosteutta, pH-arvoa ja sähkönjohtavuutta, jotta kasvua voi seurata reaaliajassa ja ennustaa sadonkorjuuajan aiempaa tarkemmin.

Droneteknologialla eli kopterikameroilla voi seurata lohkojen rakennetta ja ojituksen toimivuutta satelliittikuvia paremmin ja keilata kasvuston mittaa ja määrää. Tulevaisuudessa kopterit tunnistanevat pelloilta muun muassa hukkakaurat.

Automaattiohjauksella traktori kulkee pellolla kuljettajan ohjaamatta, jotta kuljettaja voi seurata paremmin työlaitteita ja leveillä työkoneilla saadaan koneiden työleveys tarkemmin hyödynnettyä.

Lypsyrobotti seuraa lehmän kuntoa ja säännöstelee sen ruokintaa. Paikantimilla ja kiihtyvyysantureilla voi tarkkailla lehmän kiimaa, märehtimistä ja mahdollista ontumista.

#