sunnuntai 26.1.2020 | 22:53
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Nivala-lehden kolumnisti Timo Halonen kehottaa kuntia olemaan muutoksessa aktiivisia ja kysyy, miten Nivalan kaupunki aikoo valita

Nivala-lehti
Ti 7.1.2020 klo 14:00 [päivitetty ti 16:19]

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Toista vuosikymmentä jatkunut keskustelu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja rahoituksesta on pakottanut myös kunnat miettimään rooliaan, tehtäviään ja keskeisiä valintojaan. Kuntalaisten odotukset ovat myös muuttuneet digitalisaation mullistaessa palvelutuotantoa. Globalisaatio, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku muuttavat puolestaan kuntien toimintaympäristöä tavalla, joka pakottaa kunnat toimintamallinsa uudelleen tarkasteluun.

Sosiaali- ja terveydenhuollon etääntyminen peruskunnista on korostanut kuntien elinvoima- ja demokratiatehtäviä. Kuntien hyvinvointitehtävän muoto on tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen sijaan ennaltaehkäisyssä ja välillisissä keinoissa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kuntalaisten hyvinvointiin vaikutetaan esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripalveluilla sen sijaan, että hoidettaisiin sairautta tai yksinäisyyttä.

Kuntien elinvoima ymmärretään uudistumiskykynä, joka tarvitaan taloudellisen kasvun, yhteiskunnan toimivuuden ja yksilön hyvinvoinnin vuoksi. Elinvoima muodostuu vetovoimaisesta ympäristöstä, kilpailukykyisestä yrityskannasta, työvoiman saatavuudesta ja riittävästä osaamisesta, julkisten ja kaupallisten palveluiden yhdistelmästä, sosiaalisesta pääomasta ja yhteisöllisyydestä sekä vahvasta kuntataloudesta.

Elinvoimatehtävän korostuminen on nostanut demokratiatehtävän uudella tavalla huomion kohteeksi. Välillisen demokratian keinot eivät yksin riitä sitouttamaan kuntalaisia kunnan strategisten valintojen taakse, vaan kunnilta kaivataan uudenlaisia tapoja ottaa kuntalaiset mukaan elinvoimansa kehittämiseen.

Myös kuntalaisten tapa käydä kuntaa koskevaa keskustelua on internet-aikakaudella muuttunut. Vasta kuntaansa samaistuvat asukkaat haluavat osallistua, vaikuttaa ja antaa panoksensa kunnan elinvoimalle. Sen sijaan, että kuntalaiset nähdään pelkästään päätösten kohteena, heidät olisi nähtävä päätösten synnyttäjinä ja ennen kaikkea niiden toteutumiseen vaikuttavina toimijoina. Kaupunki ei ole pelkkä organisaatio, vaan kaikkien asukkaidensa muodostama yhteisö, jonka voima piilee yhteisissä arvoissa ja identiteetissä sekä yhteistyössä ja jaetuissa tavoitteissa. Yhteiset tavoitteet toteutuvat yhteisellä halulla ja aktiivisuudella, eivät pelkillä valtuustojen päätöksillä.

Kehitys väistämättä erilaistaa kuntia. Vahvasti lakisääteisten sote-tehtävien etääntyessä jäljellä jäävissä kevyemmin säännellyissä tehtävissä kuntien omat valinnat, aktiivisuus ja kuntakohtaiset erityispiirteet korostuvat. Ikääntyvän Suomen sote-kustannukset ylittävät kantokyvyn isossa osassa kuntia ja siksi muiden tehtävien hoitoon ei vaikuta jäävän resursseja. Mikäli taloudellinen vastuu sote-uudistuksessa siirtyy maakunnille, kunnille jää merkittävästi vähemmän resursseja, mutta niiden käyttö ei ole samalla tavoin lakiin sidottua.

Osa kunnista panostaa vahvasti elinvoimaan, osa muuhun palvelutuotantoon, osa jää tarkkailemaan ja on niitäkin, joiden peli vaikuttaa pelatulta. Kysymys on ennen muuta kuntien halusta aktiivisesta rakentaa oma tulevaisuuttaan, kyvystä saada kuntalaiset mukaan, hyvistä kumppaneista, innovaatioista ja johtamisesta.

Kunnilla on nyt enemmän kuin valinnan paikka – minne menet Nivala?

Kunnilta kaivataan uudenlaisia tapoja ottaa kuntalaiset mukaan elinvoimansa kehittämiseen.

#