keskiviikko 12.8.2020 | 06:45
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Uutiset

Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaalit tulossa – Nivalasta kummassakin vaalissa ehdokas, joista toinen on liberaali ja toinen konservatiivi

Risto Puolimatka
Ti 14.1.2020 klo 19:00

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Näkökulmasta riippuen Nivalan evankelisluterilaisen seurakunnan ehdokkaita tulevissa hiippakunnan ja kirkolliskokousedustajien vaalissa voi luonnehtia joko kehuvalla tai moittivalla sanalla. Toinen ehdokkaista on liberaalimpi, toinen konservatiivisempi, joista kummallakin sanalla voi osoittaa hyväksyntänsä tai paheksuntansa. Ehdokkaina ovat kirkolliskokousedustajien vaalissa kirkkoherra Sanna Jukkola ja hiippakuntavaltuuston vaalissa seurakuntapastori Aleksi Päkkilä.

– Jos asiasta joudutaan äänestämään, äänestän sen puolesta, kuvaa suhtautumistaan samaa sukupuolta olevien parien kirkkohäihin kirkkoherra Sanna Jukkola.

Kantansa Jukkola on tehnyt selväksi jo tätä vaalia aiemminkin. Hän tosin sanoo, että se on asia muiden joukossa, eikä halua sitä nostaa sen kummemmin esille.

Jukkola lähti ehdolle kirkolliskokousvaaliin sen jälkeen, kun molemmat Kalajoen rovastikunnan edelliset tämän listan vahvat ehdokkaat eivät ole enää täältä ehdolla. Kirkkoherrana Ylivieskassa nykyisin oleva Eija Nivala ei enää lähtenyt ehdolle ollenkaan, ja Oulun piispaksikin pyrkinyt Jukka Hautala on nyt ehdolla Oulusta.

Jukkolan ehdokaslista on nimeltään Mahdollisuuksien kirkko. Listan ehdokkaita voisi luonnehtia, että sillä ovat körtit ja muut.

– Aika paljon sen listan väkeä saattoi nähdä Nivalassa viime kesänä, Jukkola sanoo ja viittaa Nivalassa pidettyihin herättäjäjuhliin.

Jukkola tunnustaa sen, että tasa-arvoinen avioliitto on evankelisluterilaisen kirkon repivimpiä kiistakysymyksiä, josta piispatkaan eivät ole yhtä mieltä. Hän toivoo, että asiasta keskustellaan niin kauan, että siitä saadaan lihavan riidan sijaan edes laiha kompromissi. Siihen saakka ja sen jälkeenkin hän aikoo toimia, kuten kirkkolaki määrää.

– En tunnista itsessäni sellaista, että olisin eturivissä banderolleineni huutamassa, että tämän pitää muuttua. En ole muutoksen liputtaja. Ihmisten näkemyksiä pitää kuunnella ruohonjuuritasolta, Jukkola sanoo.

Jos Jukkola tulee valituksi kirkolliskokoukseen, hän haluaa pitää esillä paikallisseurakuntien näkökulmaa päätöksenteossa. Hänen mielestään kirkolliskokouksen päätösten tulisi aina olla helpottamassa paikallisseurakuntien perustyötä.

– Että jokainen kansalainen kantaisi osan yhteistä vastuuta, hän perustelee sekä omaa mukaan lähtöään että laajemminkin: ihmisten tulisi olla mukana yhteisöjensä toiminnassa eikä vain arvostella niiden tekemisiä tai tekemättä jättämisiä sivusta päin.

Seurakuntapastori Aleksi Päkkilä pyrkii pappisjäseneksi hiippakunnan valtuustoon. Hän on ehdokkaana listalla, jonka nimi on Kansankirkon rakentajat. Sen ehdokkaat ovat vanhoillislestadiolaisia.

– Ajattelen, että saataisiin listalla yksi tai kaksi ehdokasta läpi, Päkkilä toivoo.

Hiippakunta- ja kirkolliskokousvaalit eivät äänestäjinä kosketa tavallisia seurakuntalaisia vaan pappeja ja päättäjiä. Mikä sitten on heidän äänestysprosenttinsa?

– Se on sata, Päkkilä heittää.

Heittonsa jälkeen hän pehmentää sen verran, että aivan niin suuriin osuuksiin tuskin päästään. Viime hiippakunta- ja kirkolliskokousvaaleissa papeista äänesti runsaat 65 prosenttia ja valtuutetuista liki 90.

Vaikka vanhoillislestadiolaisia eli rauhanyhdistysläisiä luonnehditaan usein konservatiivisiksi, heidänkin vaaliohjelmassa korostetaan rakentavaa yhteistyötä ja ennakkoluulottomuutta. Nykyisestä avioliittokäsityksestä halutaan pitää kiinni, mutta halutaan vahvistaa keskinäistä kunnioitusta, vaikka avioliittokysymyksestä ajatellaan eri tavoin.

Kirkolliskokouksen rooli Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa on päätöksenteko ja linjanveto. Hiippakuntavaltuusto taas on luonteeltaan keskustelevampi, ja päätökset tehdään muualla. Sillä on kuitenkin oikeus tehdä kirkolliskokoukselle aloitteita.

Vaikka Jukkola ja Päkkilä ovat eri listoilla, Jukkola on mielissään siitä, että Päkkilä on lähtenyt vaaliin mukaan. Jukkola pitää hyvänä, jos rovastikunnan ääni tulee kuulluksi.

Kumpaankin, sekä kirkolliskokoukseen että hiippakuntavaltuustoon äänestetään sekä pappis- että maallikkojäseniä. Oulun hiippakunta on Suomen suurin sekä väkimäärältään että pinta-alaltaan, ja se saa kirkolliskokoukseen viisi pappisjäsentä ja kahdeksan maallikkoa. Hiippakuntavaltuustoon äänestetään kussakin hiippakunnassa sama määrä valtuutettuja eli seitsemän pappisjäsentä ja 14 maallikkoa.

Kummassakin vaalissa pappisjäseniä saavat äänestää virassa ja eläkkeellä olevat papit. Maallikkojäseniä puolestaan äänestävät kirkkovaltuutetut.

Vaalit suoritetaan saman päivänä. Pappisjäsenet antavat äänensä tiistaina 11. helmikuuta päivällä ja kirkkovaltuustot illalla. Sekä hiippakuntavaltuuston että kirkolliskokouksen uusi nelivuotinen toimikausi alkaa toukokuun alussa.

Että jokainen kansalainen kantaisi osan yhteistä vastuuta.

#