keskiviikko 12.8.2020 | 09:44
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Artikkeli

Nivala-lehden kolumnisti Elise Pihlajaniemi kertoo, miksi lenkkeily voi olla terveydelle erittäin haitallista: Selviytyjät Nivala

La 25.7.2020 klo 11:05

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Väittävät muut mitä hyvänsä, lenkillä käyminen voi olla terveydelle hyvinkin haitallista. Ainakin lintujen pesimäaikaan ja ainakin tuolla meidän peräpelloilla.

Lintujen suosimalle Mutalammille on meiltä parin kilometrin matka. Laiturilla kääntymässä käyminen on luksusta, jonka jälkeen jaksaa taas katsella peltoja, joissa siis ei ole lähtökohtaisesti mitään vikaa. Liika vain on joskus liikaa, tiedättehän. Sama ajatusmaailmaa noudattavat kuitenkin mitä ilmeisimmän valitettavasti myös kaikenlaiset Mutalammin seutuvilla asustelevat villiotukset. Niillekin liika on liikaa, ja raja siihen liikaan menee tasan yhdessä reviirejä halkovassa ihmisolennossa.

Koska verenpaine uhkaa tällaisella vähän liikkuvalla pullerolla hieman kohota, olen nyt ottanut lääkärin neuvosta vaarin ja ruvennut käymään lenkillä. Toivoin lenkeiltä lähinnä hieman hikeä pintaan ja meditatiivista yksinoloa, mutta ainahan ei elämässä saa mitä tilaa. Minun osalleni lenkkimenú paljastuikin sekoitukseksi vauhtia, jännitystä ja vaarallisia tilanteita.

Olen joutunut pakenemaan Mutalammin nurkilla niin pesäänsä puolustavaa ampiaisparvea, väistellyt lenkkareiden edellä hyppelevää kuovin raasupoikasta ja pelännyt sen erittäin kovaäänistä äitiä sekä ihan kirjaimellisesti juossut täyttä vauhtia karkuun hyvin reviiritietoista ja uhittelevaa pappajoutsenta (siipienväli joutsenella lähietäisyydeltä nähtynä on melkoisen iso!).

Se yllättävä hyvä puoli näistä peräpeltokohtaamisista on ollut, että jaloista on löytynyt tarpeen tullen odotettua enemmän tehoja. Verenpainelukemia ei kannata paniikkijuoksulenkillä edes ajatella, voisi pistää hirvittämään tosissaan. Ehkä helpotus ehjin nahoin(/elävänä) kotiin pääsystä sitten taas laskee niitä paineita saman verran.

Ehdotankin näiden kokemusteni valossa, että Mutalammin reittiä voisi ruveta mainostamaan jännitystä elämäänsä kaipaaville autenttisena Selviytyjät Nivala -kierroksena. Helsinkiläiset valkoposkihanhet ovat tietysti paha vastus ja kilpailija tällaisessa Selviytyjät-matkailussa, mutta meidän etunamme ja jännityksen lisääjänä on se, ettei ihmisasutusta ole saatavilla mailla eikä halmeilla. Pirttimaanperän taloihin on ampiaisten tehdessä syöksyhyökkäyksiä naaman ja kaulan tietämillä järven takaa empiirisesti havainnoituna yllättävän pitkä matka. Mutalammilla selviytyjä on ihan yksinään suomalaisessa luonnossa sen yllätyksellisyyden edessä – eikö tämä olekin tällä hetkellä.

#