sunnuntai 13.6.2021 | 11:30
Sää nyt
°
m/s
  ° m/s
Sääsivulle »
Kolumni

Nivala-lehden kolumnisti, professori Ilkka Ruostetsaari: Huhtikuun vaaleissa on valtaa jaossa, ja Nivalassa on kunnianhimoinen tavoite saada väkiluku nousuun

Ti 9.2.2021 klo 16:10

Olet lukenut 1/5 ilmaista artikkelia.

Kuntavaaleihin valmistaudutaan epätietoisuuden vallitessa. Vaalien siirtämistä huhtikuulta on pohdittu koronapandemian takia. Mikäli sote-uudistus vihdoin toteutuu, uusien valtuustojen toimikaudella kuntien tehtävät muuttuvat merkittävästi: sosiaali- ja terveydenhuolto samoin kuin yli puolet budjeteista ja henkilöstöstä siirtyy hyvinvointialueille.

Puolueiden vaalimenestyksen kannalta parhaillaan eletään kriittisiä aikoja. Ehdokkaiden lukumäärä (täydet listat) ja ehdokaslistan tasapainoisuus (eri väestöryhmät edustettuna) vaikuttavat suoraan vaalimenestykseen. Suurin osa valtuustojen vaihtuvuudesta aiheutuu valtuutettujen vapaaehtoisesta luopumisesta. Noin kolmasosa heistä luopuu vapaaehtoisesti.

Kun yleensä kolme neljäsosaa ehdolle asettuvista valtuutetuista valitaan uudelleen, realisoituessaan Nivala-lehden uutisoima valtuutettujen verraten suuri luopumishalukkuus muuttaisi tuntuvasti valtuuston kokoonpanoa. Tämä on sekä riski että mahdollisuus puolueille.

Kun tuttu valtuutettu ei ole enää ehdolla, äänestäjä joutuu etsimään itselleen uuden ehdokkaan, joka voi löytyä toisestakin puolueesta. Toisaalta istuvien valtuutettujen luopuminen avaa mahdollisuuksia uusille ehdokkaille, joskin heille vaalikampanjointi on tavallista vaikeampaa pandemian takia.

Miksi kuntavaaleissa äänestetään passiivisemmin kuin muissa vaaleissa, vaikka kunnissa tehtävät päätökset vaikuttavat konkreettisimmin ihmisten arkeen? Eroa selittää osittain kuntakoko: mitä isompi kunta, sitä pienempi on kuntavaalien äänestysprosentti eduskuntavaaleihin verrattuna. Kuntavaalit eivät mobilisoi äänestäjiä isommissa kunnissa, joissa päättäjien ja kuntalaisten välinen etäisyys on suurempi kuin pienissä kunnissa. Viimeksi käytyjen kuntavaalien ja eduskuntavaalien äänestysaktiivisuudessa oli valtakunnallisesti 13,2 prosenttiyksikön ero kuntavaalien tappioksi, Nivalassa 13,8 prosenttiyksikköä.

1990-luvun alkuun saakka kunta- ja eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus oli lähellä toisiaan, jonka jälkeen ero on vain kasvanut. Paras selitys erolle löytyneekin valtakunnan politiikan medioitumisesta ja poliittisen keskustelun henkilöitymisestä, kun taas kuntapolitiikka ja valtuutetut saavat vähemmän julkisuutta. Puolueiden perusosastojen jäsenmäärät ovat supistuneet, ja niiden toiminta on hiipunut.

Sote-uudistuksen jälkeenkin kunnille jää tärkeitä tehtäviä: koulutuksen, kulttuurin, elinvoiman, elinympäristön sekä paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen. Kuntalaisten ”kuluttajansuojan” kannalta on tärkeää, että puolueet ja ehdokkaat eivät keskity kuntavaaleissa valtakunnallisiin tai Eurooppa-tason teemoihin vaan kuntien päätösvallassa oleviin asioihin.

Nivalassa on asetettu kunnianhimoinen tavoite kääntää hiipuva väestökehitys kasvuun, minkä saavuttamisen keinoista on syytä keskustella. Olisiko Ylivieskasta – tai Kontiolahdesta – jotakin opittavaa? Nythän esimerkiksi palveluasumisen perässä vanhuksia siirretään naapurikuntiin, kuten äitini ja anoppini.

Miksi kuntavaaleissa äänestetään passiivisemmin kuin muissa vaaleissa?

#